Amnestyn mielenosoittajia pitämässä protestia maan maahanmuuttopolitiikan vuoksi Amsterdamissa 25.1.2016. AFP/Emmanuel Dunand
Amnestyn mielenosoittajia pitämässä protestia maan maahanmuuttopolitiikan vuoksi Amsterdamissa 25.1.2016. AFP/Emmanuel Dunand
|Turun Sanomat|15:43|0
 

Se alkoi valokuvista, jotka oli otettu Amsterdamin Gay Pride -paraatista. Silloin syyrialainen Omar, 20, päätti minne hänen on päästävä kotimaansa taistelujen keskeltä.

– Luin lehtijuttuja, joissa kerrottiin, että Hollannissa ollaan hyvin suvaitsevaisia homoja kohtaan, ja että Amsterdam on seksuaalivähemmistöjen pääkaupunki. Olin pitkään haaveillut, ettei minua enää syrjittäisi, Omar kertoo.

Omar saapui Hollantiin neljä kuukautta sitten. Vastaanottokeskuksessa muiden turvapaikanhakijoiden keskellä hänen unelmansa murenivat nopeasti.

– He uhkasivat tappaa minut ja sanoivat, että olen häpeäksi pakolaisille. Yllätyin siitä, että taivallettuaan pitkän ja väsyttävän matkan tänne, he yhä jaksoivat ahdistella minua.

Tilanne meni niin pahaksi, että Omar ei enää uskaltanut lähteä huoneestaan. Lopulta 25-vuotias hollantilainen lesbonainen kuuli Omarin ahdingosta ja tarjosi tälle katon pään päälle.

 

OSA YRITTÄNYT JOPA ITSEMURHAA

 

Seksuaalivähemmistöjen oikeuksia puolustava COC-järjestö sai loka-joulukuussa 14 ilmoitusta seksuaalivähemmistöihin kuuluvien turvapaikanhakijoiden huonosta kohtelusta, kun yleensä niitä tulee yksi tai kaksi kuussa.

– Uskomme, että tämä on vain jäävuoren huippu. Suurin osa ei tee ilmoitusta koston pelossa tai siksi, etteivät he tiedä, keneen olla yhteydessä, sanoo COC:n johtaja Koen van Dijk.

Joissain tapauksissa muut turvapaikanhakijat olivat sytyttäneet heidän vaatteensa tuleen tai sotkeneet heidän sänkynsä ruualla tai ulosteella, kertoo hollantilainen AD-sanomalehti. Muutaman turvapaikanhakijan kerrotaan jopa yrittäneen itsemurhaa häirinnän takia.

AD:n mukaan yksi mies oli niin peloissaan, että nukkui viikon vastaanottokeskuksen viereisessä metsässä.

Vuoden lopulla Amsterdamiin avattiin kaksi väliaikaista turvataloa häirinnän kohteeksi joutuneille turvapaikanhakijoille. Seksuaalivähemmistöjen järjestöt ovat vaatineet, että turvataloista pitäisi tehdä pysyviä.

Vaikeasta alusta huolimatta Omar alkaa päästä jaloilleen.

– Odotin tapaavani ihmisiä, jotka hyväksyisivät minut sellaisena kuin olen, ja niin kävi. On mahtavaa, että voin kävellä kadulla käsi kädessä poikaystäväni kanssa pelkäämättä, mitä ihmiset meille tekevät, hän sanoo.

TS–STT

LÄHDE; TURUN SANOMAT