keskiviikko, 16. maaliskuu 2016

kaksi uutista nykyajan Suomesta, olkaa hyvät

Äläkkä nousi 75 vuoden rajasta: ”Hallitus laillistaa ikäsyrjinnän – heitteillejättöä”

 

  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Hallituksen suunnitelma leikata vammaisilta ikäihmisiltä kuohuttaa. Arkistokuva.
 

Hallitus aikoo säästää ”laillistamalla ikäsyrjinnän vammaispalvelulakien uudistuksen yhteydessä”. Näin toteaa Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto.

Hallituksen tarkoituksena on yhdistää vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki yhdeksi laiksi. Vammaisten henkilöiden erityispalveluihin säädettäisiin 75 vuoden yläikäraja.

Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto toteaa, että hallitus esittää yhteensä 61 miljoonan euron leikkauksia, joista valtaosa, 52 miljoonaa, muodostuisi jättämällä yli 75-vuotiaat ilman vammaispalveluita.

 

Yli 75-vuotiaat olisivat jatkossa vanhuspalvelu- ja sosiaalihuoltolakien varassa, mikä on liiton mukaan ongelmallista. Liitto muistuttaa, että kyse on ikäihmisistä, ” joilla vammat tai pitkäaikaissairaudet ovat heikentäneet toimintakykyä niin, etteivät he ilman tukipalveluja pysty lähtemään kotoaan eivätkä edes asumaan turvallisesti kotonaan”.

– Ihmeparantumisia tapahtuu harvoin, varsinkaan korkealla iällä. Suunniteltu heikennys on perustuslain ja yhdenvertaisuuslain kieltämää ikäsyrjintää ja epäinhimillinen heitteillejättöhanke. Iän perusteella ei voi syrjiä ihmistä, joka vammaisuutensa vuoksi tarvitsee apua, liitto linjaa.

Liiton mielestä vammaispalvelulakien yhdistäminen on tarpeen, mutta ikäsyrjintää ja heitteillejättöä ei saa sallia.

Liitto vaatii, että vammaispalvelulainsäädännön uudistus toteutetaan YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaa sopimusta noudattaen mitään vammaisryhmää syrjimättä.

Sosiaali- ja terveysministeriö on vakuuttanut, että yli 75-vuotiaita vammaisia ei jätetä oman onnesa nojaan.

– Kun vammainen henkilö täytettyään 75 vuotta siirtyisi pois näiden erityispalveluiden piiristä, hänen palvelutarpeensa selvitetään asianmukaisesti ja hän saa tämän perusteella palvelut, neuvotteleva virkamies Jaana Huhta on kertonut.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah on kritisoinut blogissaanvammaisten ja vanhusten palveluiden leikkaamista.

– Suuri osa erityispalveluita saavista ihmisistä on ollut syntymästään saakka vaikeasti vammaisia tai vammautunut nuorella iällä. Harvalle on päässyt työeläkettä kertymään, ja elämä on sinnittelyä sairaudesta tai vammasta johtuvien lääke- ja terveydenhuoltokustannuksien kattamiseksi pienellä takuueläkkeellä. Tällaisilta ihmisiltä henkilökohtaista apua tai asumisen tukipalveluita leikkaamalla ei paljoa säästetä, vaan luodaan vain lisää toimeentulotukiasiakkaita, Essayah kirjoittaa.

Suomen omaishoidon verkosto on puolestaan älähtänyt lakihankkeiden seurauksista omaishoitajille.

– Suunniteltu yli 75-vuotiaiden vammaisten henkilöiden sulkeminen vammaispalvelujen ulkopuolelle kuormittaisi kohtuuttomasti niitä talouksia, joissa jo itsekin iäkkäät omaishoitajat huolehtivat omaisensa selviytymisestä kotona. Yli 75-vuotiaat vammaiset henkilöt jäisivät lakimuutoksen myötä täysin ilman henkilökohtaista apua, päivätoimintaa sekä sopeutumisvalmennusta. On selvää, että tällaisten muutosten myötä iäkkään vammaisen henkilön lähipiiri kuormittuu merkittävästi aiempaa enemmän, verkosto toteaa tiedotteessaan.

– Hallituksen tavoittelemat säästöt kääntyvät uusiksi menoeriksi lisääntyneenä laitoshoidon, palvelukotien, osastojaksojen ja ambulanssikyytien tarpeena omaishoitoperheiden tuen edellytysten heikentyessä, verkosto varoittaa.

LÄHDE: UUSI SUOMI

JA SE TOINEN UUTINEN, OLKAA HYVÄ

Kansanedustajien avustajille harkitaan palkankorotusta – osa haluaisi 27–40 prosenttia

 

 

Eduskunnassa työskentelee 200 kansanedustajaa, joita auttaa 165 kansanedustajan avustajaa.Eduskunnassa työskentelee 200 kansanedustajaa, joita auttaa 165 kansanedustajan avustajaa. Kuva: Mikko Stig
 

Eduskunnan kansliatoimikunta pohtii parhaillaan, pitäisikö kansanedustajien avustajille antaa palkankorotus. Keskisuomalaisensaamien tietojen mukaan esillä on ollut 2,5 prosentin suuruinen indeksikorotus, joka tulisi voimaa aprillipäivänä eli 1. huhtikuuta. Rahassa korotus olisi noin 60–80 euroa.

– Indeksikorotuksesta on keskusteltu kansliatoimikunnassa, mutta en voi kommentoida asiaa enempää, koska asia on keskeneräinen eikä tiedottamisesta ole sovittu. Sen verran voin sanoa, että asia ei tule päätettäväksi vielä tämän viikon kansliatoimikunnan kokouksessa, kertoo eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio. Hän toimii kansliatoimikunnan sihteerinä.

Eduskunta-avustajien palkka on hieman alle 2 400 euroa kuukaudessa. Jos toimihenkikö avustaa kahta kansanedustajaa, palkka nousee 32 prosentilla eli vajaaseen 3 200 euroon.

Avustajat solmivat ensimmäisen työehtosopimuksensa joulukuussa 2013. Siinä sovittiin, että avustajien palkkoja korotetaan 1.4.2013 alkaen 1,9 prosenttia. Sen jälkeen he eivät ole korotuksia saaneet.

Avustajat ovat siis olleet nollalinjalla kohta kolme vuotta. Pitkän kuivan kauden taustalla on indeksikorotuksia koskeva kiista.

– Ymmärrän avustajien toiveet palkkansa suhteen. Monet avustajat tekevät asiantuntijatason tehtäviä ja työ on vaativaa. Toisaalta työ on samaan aikaan näköalapaikka ja palkka yleisesti tiedossa ennen töihin hakeutumista, toteaa kansanedustajaSinuhe Wallinheimo (kok.), joka toimii kansliatoimikunnan jäsenenä.

Hänen mukaansa osa kansliatoimikunnan seitsemästä jäsenestä kannattaa ja osa vastustaa avustajien palkankorotusta.

– Pidin itse viime kokouksessa hyvin kriittisen puheenvuoron varsinkin korotuksen ajankohdasta. Henkilökohtaisesti toivon, että kansliatoimikunta jäädyttää keskustelun ja korotukset toistaiseksi. Ei ole oikein, että toisaalla yhteiskunnassa puhutaan palkankorotuksista ja toisaalla leikkauksista, Wallinheimo muistuttaa.

Avustajakunta on ollut pitkään tyytymätön ansiotasoonsa. Osa avustajista toivoisikin palkkoihinsa tiettävästi 27–40 prosentin tasokorotusta.

Ehdotusta on perusteltu sillä, että avustajat ovat ikään kuin ”varakansanedustajia” ja nykyinen palkka ei vastaa työn todellista vaativuutta. Kansliatoimikunnassa vaatimus ei kuitenkaan ole saanut juurikaan ymmärrystä.

Yhden ryhmän palkankorotus on poliittisesti herkkä asia, koska Suomeen yritetään saada yhteiskuntasopimusta, joka leikkaa palkansaajien ostovoimaa eli käytännössä alentaa palkkoja.

Kansliatoimikuntaa johtava puhemies Maria Lohela (ps.) kieltäytyi eduskunta-avustajien palkankorotusta koskevasta haastattelusta, koska asia on keskeneräinen.

Myöskään eduskunta-avustajien luottamushenkilöiksi valitutNiina Nurkkala (Akava) ja Pia Kopra (Eduskunnan ammattiosasto EMO) eivät halunneet kommentoida asiaa.

 

Ilkka Hartio

LÄHDE.: KESKISUOMALAINEN

Kommentit

Ladataan...